Vestibulodynia

VVS tai provosoitu paikallinen vulvodynia

Määritelmä

Termi vestibuliitti tai vulvan vestibuliittisyndrooma (VVS), tarkoittaa oikeastaan emättimen eteisen tulehdusta ja sitä käytetään vielä yleisesti. Osuvampi nimitys on kuitenkin vestibulodynia, joka tarkoittaa emättimen eteisen eli emättimen suuta ympäröivän alueen kiputilaa. Tässä oppaassa käytetään nimitystä vestibulodynia.

Tyypillisesti vestibulodyniaan sairastuva on seksuaalisesti aktiivisessa iässä oleva, synnyttämätön, nuori nainen, jolle kehittyy oireita äkillisesti.

Oireyhtymä voidaan jakaa primaariseen tai sekundaariseen muotoon. Primaarinen vestibulodynia on yleensä alkanut hyvin nuorena, oireita on usein esiintynyt tamponin asettamisen yhteydessä tai heti ensimmäisten yhdyntöjen yhteydessä. Sekundaarinen vestibulodynia alkaa usein vasta myöhemmin, jopa usean vuoden oireettoman jakson jälkeen.

Oireet

Merkittävin oire on yhdyntäkipu. Yhdynnän aikana tai sitä yritettäessä kipu on usein polttavaa ja viiltävää. Kipu saattaa estää yhdynnät ja/tai seksin joko osittain tai kokonaan. Kipupisteitä on yleisimmin emättimessä, kohdissa 5, 6, 7 mikäli ajatellaan, että emätin on kellotaulu selällään maattaessa. Kipua ilmaantuu emättimen eteistä kosketettaessa tai kipupisteitä ärsytettäessä esimerkiksi jos jotain yritetään työntää emättimeen (esim. tamponi, sormi, penis, spekula). Kipua esiintyy usein myös virtsaputken suun ympärillä tai laajemmalla alueella emättimessä. Vestibulodyniaan liittyy vaivoja, jotka johtuvat emättimen limakalvojen yliherkkyydestä. Yliherkät limakalvot voivat olla kuivat, arat ja ne saattavat vuotaa helposti verta. Tästä johtuen kireät tai jopa normaalitkin vaatteet saattavat hangatessaan aiheuttaa kipua. Kostumisongelmat ovat myös tavallisia, sillä emättimen normaali eritystoiminta on häiriintynyt. Vestibulodyniaan saattaa liittyä myös vaginismi. Kun kivuliasta aluetta ärsytetään esimerkiksi yhdynnässä tai gynekologin tekemässä sisätutkimuksessa, vetäytyvät lantion pohjan lihakset kramppiin.

”Yhdyntäkipu, tamponin asettaessa kipu, tiukat housut hankaa, pyörällä ajo epämukavaa, kosketus sattuu koko emättimen limakalvoissa, ärsytys, kipuilu ilman kosketusta, kutitus.”

Monilla naisilla vestibulodyniaan liittyy tihentynyttä virtsaamistarvetta, vähävirtsaisuutta ja ärsytysoireita kuten kirvelyä tai polttelua. Näitä oireita hoidetaan usein virheellisesti virtsatientulehduksina, vaikka virtsasta ei löydykään bakteereita.

”Virtsaongelmia (kirvely, tihentynyt tarve), hiivatulehduksia, epäspesifisiä tulehduksia, yhdynnästä toipumiseen menee monta päivää, sillä kipupisteet jäävät kipeiksi todella pitkäksi aikaa ja jälleen esim. virtsaamisen sattuminen ja kirvely liittyy myös tähän.”

Riskitekijät

Vestibulodynian (VVS) selvä riskitekijä on nuorella iällä alkanut, pitkäaikainen yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö. Oireiden alkamista edeltää usein toistuvat hiivainfektiot ja/tai virtsatieinfektiot. Sitä vastoin sukupuolitaudit eivät näyttäisi lisäävän riskiä. Nykyään ensisijaisesti määrättävät matalaestrogeniset yhdistelmäehkäisypillerit ovat useammin olleet käytössä vestibulodyniaan sairastuneilla verrattuna muihin ehkäisypillereihin. Muutenkin terveillä ehkäisypillereiden käyttäjillä on havaittu alentunut kosketuskipukynnys juuri emättimen eteisen alueella verrattuna pillereitä käyttämättömiin naisiin.

Ruotsalaisen nuorten naisten parissa tehdyn tutkimuksen tuloksissa selvisi, että aikaisin (<16v) aloitetut säännölliset yhdynnät ja yhdistelmäehkäisypillereiden yhtäjaksoinen käyttäminen ainakin 2 vuoden ajan oli selvä riskitekijä. Tutkimuksessa huomattiin myös yhteys emätinkivun ja kiihottumisen puuttumisen välillä. Todettiin, että toistuva, herkän limakalvon hankaus, varsinkin ilman kiihottumista ja kostumista voi johtaa limakalvon ja hermoston pysyvään vahingoittumiseen ja vulvodyniaan.

  1. Paavonen 2013: Vulvodynia. Suomen Lääkärilehti. 68: 487-490.
  2. Bohm-Starke – Brodda-Jansen – Linder – Danielsson 2007: The result of treatment on vestibular and general pain thresholds in women with provoked vestibulodynia. Clinical Journal of Pain 23: 598-604.
  3. Wylie – Hallam-Jones – Harrington 2004: Psychological difficulties within a group of patientis with vulvodynia. Journal of Psychosomatic Obstetrics & Gynecology 25: 257-265.
  4. Nylander – Lundqvist – Bergdahl 2005: Vestibulodynia (former Vulvar Vestibulitis): Personality in affected women. Journal of Psychosomatic Obstetrics & Gynecology 26 (4): 251-256.
  5. Ridley 1998: Vulvodynia. Theory and management. Dermatologic Clinics 16: 775-778.
  6. Hengge – Runnebaum 2005: Vulvodynia. Hautarzt 56 (6): 556-559.
  7. Binik – Pukall – Reissing – Khalife 2001: The Sexual Pain Disorders: A De-Sexualized Approach. Journal of Sex and Marital Therapy 27: 113-116.
  8. Bergeron – Binik – Khalife – Pagidas – Glazer 2001: A randomized comparison of group cognitive-behavioral therapy, surface electromyographic biofeedback and vestibulectomy in treatment of dyspareunia resulting from vulvar vestibulitis. Pain. 91:297-306.
  9. Bouchard – Brisson – Fortier 2002: Use of oral contraceptive pills and vulvar vestibulitis: a case control study. American Journal of Epidemiology 156: 254-261.
  10. Berglund – Nigaard – Rylander  2002: Vulvar pain, sexual behavior and genital infections in a young population: a pilot study. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 81(8): 738-42.
  11. Greenstein – Ben-Aroya – Fass – Militscher – Roslik – Chen – Abranov 2007: Vulvar vestibulitis syndrome and estrogen dose of oral contraceptive pills. The Journal of Sexual Medicine  4(6): 1679-83.
  12. Bohm-Starke – Johannesson – Hilliges – Rylander – Torebjörk 2004: Decreased mechanical pain threshold in the vestibular mucosa of women using oral contraceptives: a contributing factor in vulvar vestibulitis? The Journal of Reproductive Medicine 49(11): 888-92.