Vulvodynian aiheuttaja

mistä se johtuu?

Vulvodynian aiheuttajasta ei ole vieläkään kiistatonta tutkimustietoa. Teoriat vulvodynian taustalla olevista syistä ovat moninaiset ja lista mahdollisista aiheuttajista on pitkä.

Yleensä vulvodynian taustalla on useita tekijöitä, jotka lumipalloefektimäisesti vaikuttavat toisiinsa ja otollisissa olosuhteissa  laukaisevat kipusyndrooman puhkeamisen.

Vulvodynian tutkimuksessa on keskitytty hermoston toimintaan, ja onkin voitu todeta että vulvan- ja lantionalueen hermojen toiminnalla on merkittävä rooli vulvodynian synnyssä. Vulvodyniasta kärsivillä on todettu hermoston toiminnallista häiriintymistä, joka johtaa kipuaistimuksen voimistumiseen ja vääristymiseen.

Vulvodynian laukaisevasta tekijästä riippumatta, lantionalueen- ja lantionpohjan lihaksistolla ja niiden toimintahäiriöillä on myös todettu olevan merkittävä rooli kipuoirehtymän synnyssä. Vulvodyniaan saattaa liittyyä laajempikin tuki- ja liikuntaelinten toimintahäiriö, jossa kipua ja ongelmia esiintyy myös muualla lantionalueella, kuten SI-nivelissä, piriformislihaksessa, isojen lannelihasten- ja häntäluun alueella.

Oireiden alkamishistorian kartoittaminen ja niiden osatekijöiden selvittäminen, jotka ovat yksilöllisesti olleet vaikuttamassa vulvodynian puhkeamiseen, on erittäin tärkeää. Altistavien, laukaisevien ja ylläpitävien tekijöiden selvitys saattaa olla vaikeaa, mutta auttaa tehokkaiden ja toimivien hoitokeinojen löytämisessä.

Listassa on mainittu joitakin mahdollisia vulvodynian taustalla olevia tekijöitä. Yleensä näitä tekijöitä on useampia. Henkilöllä voi olla useita altistavia tekijöitä taustalla, kunnes esimerkiksi joku tulehdus, trauma tai vaikkapa ehkäisypillereiden aloittaminen laukaisee vulvodynian puhkeamisen.

  • Jonkinlainen vaurio tai ärsytys emättimen ja lantionalueen tuntohermoihin
  • Traumat, sekä fyysiset että psyykkiset (lääketieteelliset toimenpiteet, synnytys, seksuaalinen kaltoinkohtelu ja väkivalta)
  • Emättimen pinnallisten hermosäikeiden ylimääräinen jakautuminen ja tunkeutuminen limakalvon epiteeliin
  • Tulehdusta aiheuttavien ja ylläpitävien solujen määrän kasvu emättimen kudoksissa
  • Immunologiset syyt (autoimmuunitaipumus)
  • Hormonaaliset tekijät (hormonireseptoreiden muutokset emättimen kudoksissa)
  • Emättimen solujen epänormaali reaktio muutoksille, kuten infektiolle tai muulle vauriolle (inflammaation säätelyhäiriö)
  • Toistuvat tulehdukset ja niiden hoitoon käytettävät antibiootit
  • Geneettinen alttius krooniselle tulehdukselle ja kiputiloille
  • Hypersensitiivisyys hiivaitiöille (candida albicans tai muu itiölajike)
  • Lantionpohjalihasten toimintahäiriö
  • Tuki- ja liikuntaelinten toimintahäiriö
  • Krooninen hiivasienitulehdus ja/tai sen hoitoon käytetyt aineet
  • Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö (hormonaaliset tekijät)
  • Kontaktiallergia ja yliherkistyminen tietyille aineille (siteet, tamponit, pesuaineet, sperma-allergia)

 

  1. Apter – Väisälä – Kaimola (toim.) 2006: Seksuaalisuus. Duodecim. 258-261.
  2. Paavonen 2013: Vulvodynia. Suomen Lääkärilehti. 68: 487-490.
  3. Smart – MacLean 2003: Vulvodynia. Current opinions in Obstetrics and Gynecology 15 (6)
  4. Leclair – Leeborg – Jacobson-Dunlop – Goetsch – Morgan 2014: CD-4-positive T-cell Recruitment in Primary-Provoked Localized vulvodynia: Potential insights into Disease Triggers.  Journal of Lower Genital Tract Disease. 18(2): 195-201.