Kivun vuoristoradalla – ”yht’äkkiä kipu vaan paheni”

Vulvodynia on tila, joka saattaa vaihdella päivästä toiseen. Olet ehkä jo päässyt tilanteeseen, jossa tunnet että kipu on jo hallinnassa. Ja sitten kipu pahenee. Mitä tapahtui? Miksi nyt? Tilanne saattaa tuntua kohtuuttomalta ja lannistavalta, et vaan käsitä miksi näin kävi. Kivulla näyttäisi olevan oma tahto, ja se tuntuu vittuilevan sinulle. ”Älä luule että pääset minusta niin vaan”. Mitä tosiaan tapahtui, miksi kipu paheni? Ja miten reagoit?

Kivun taustalla olevat mekanismit

Jotta voisi ymmärtää kivun taustalla olevia mekanismeja, vulvodyniaa pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti eikä vain vulvasta käsin. Vulvasi ei ole olemassa täysin erillisenä yksikkönä, eristyksissä muusta kehostasi, vai mitä? Jos opit näkemään tilanteesi laajemmasta näkökulmasta, opit myös ymmärtämään itseäsi ja tilannettasi paljon syvemmin. Tämä taas auttaa sinua toimimaan itsesi parhaaksi.

Vulvodynian taustalla voi olla hyvinkin monia asioita, kuten tiedämme. Jotta voisi paremmin ymmärtää oman tilanteen ja myös tehdä itselle hyödyllisiä valintoja, on hyvä pohtia mitkä syyt ovat mahdollisesti oman vulvodynian taustalla. Koska vulvodynian syytä tai syitä ei voi aukottomasti todistaa (tämä on diagnoosin edellytys), tilanne on vaikea ymmärtää ja myös vaikea kestää. Se saattaa tuntua täysin mielivaltaiselta ja käsittämättömältä.

Yleensä kuitenkin on löydettävissä vihjeitä, jotka voivat valottaa tilanteen taustaa. Suosittelen itseesi tutustumista, ja tilanteesi tarkastelua kokonaisvaltaisesti. Mitkä asiat saattaisivat olla sinun sairastumisesi taustalla? Kerää vihjeitä laajasti ja kattavasti. Tarkastele alla olevaa kaaviota, siinä on jaoteltu vulvan kipua aiheuttavat tilat kahteen kategoriaan. Toisessa kategoriassa on vulvodynia, eli tilat joissa selkeää syytä ei ole löydetty, ja toisessa on vulvan kipu, jonka taustalta on löytynyt selkeitä syitä. Rajanveto voi olla vaikeaa, ja joskus voi herätä kysymys onko vulvodynia-diagnoosi oikea. Joissakin tapauksissa vulvodynia-diagnoosin saaneen tilanne selkiytyy, ja on löydetty joku selkeä selittävä syy kivulle. (kuten esim. piilevä herpesinfektio).

Pohdi omaa tilannettasi tämän jaottelun valossa. Jos sinulla ei ole löytynyt selkeitä selittäviä syitä kipuusi, mieti mitkä tekijät juuri sinulla saattavat olla taustalla. Oletko joskus loukkaantunut (kaatunut, urheiluvamma, synnytystrauma tms.)? Muita tuki- ja liikuntaelinten ongelmia (selkä, lantio, lonkat)? Kireyttä, triggerpisteitä, lihakset, muut kudokset? Leikkaukset, toimenpiteet? Tulehduskierteet? Muut oheissairaudet? Esiintyykö suvussasi tai perheessäsi erilaisia epämääräisiä oireita? Onko sinulla vatsaongelmia? Muita kiputiloja? Hormonit? Pillerit? Lääkitykset? Ravitsemus? Stressi? Traumat?

Näin systemaattisesti tilannettasi pohtimalla saatat hahmottaa kipusi taustalla olevia mekanismeja selkeämmin. Muista myös että tilanne on saattanut kehittyä piilevänä kauankin, kunnes joku laukaiseva tekijä on aiheuttanut oireiden ilmaantumisen. Yleensä jokaisen kiputilanteen taustalla on monia tekijöitä.

”Miksi kipu yht’äkkiä paheni?”

Kun olet paremmin tietoinen sinun tilanteesi taustalla vaikuttavista tekijöistä, sinun on myös helpompi vaikuttaa kipuun ja hoitaa itseäsi. Sinun on myös helpompi nähdä syy-seuraussuhteet oireiden taustalla.

Kivun pahenemiseen vaikuttaa yksilöllisesti laaja kirjo eri asioita. Jos oireesi pahenevat, älä menetä toivoasi. Se ei tarkoita sitä että kaikki on menetetty, ja vulvodynia iskee nyt täysillä takaisin. Taustalla saattaa olla joku pienkin asia, johon on helppo vaikuttaa. Mutta joskus taustalla on sellaisia asioita mihin on vaikeampi tai mahdoton vaikuttaa. Se on hyvä hyväksyä. Vaikka tekisit kaikkesi, välillä tilanne saattaa pahentua. Se ei ole sinun vikasi. Sekään ei tarkoita sitä, että vulvodynia vie sinua kuusi-nolla. Aina on asioita mihin voit vaikuttaa.

Miksi kipu siis yht’äkkiä paheni? Jos tilanteesi tuntuu mysteeriltä, voit lähteä kerimään sitä auki kysymyksin.

  • Onko elämässäni kiirettä ja stressiä? Miten voin henkisesti? Huolia ja murheita?
  • Miten nukun? Olenko valvonut? Mennyt myöhään nukkumaan?
  • Olenko syönyt huonosti? Juonut liian vähän? Juonut alkoholia?
  • Missä kunnossa vatsani on? Onko ummetusta? Löysä vatsa? Ruuansulatusvaivat?
  • Olenko istunut paljon? Ollut liikkumatta pitkiä aikoja? Huonossa asennossa?
  • Onko urheillessa tullut ponnisteltua liikaa? Onko tullut joku vamma? Miten tietoisesti olen urheillut?
  • Onko lihakset kireät ja jumissa? Hartioissa, lantionpohjassa, muualla? Olenko jännittänyt tiedostamatta?
  • Onko minulla kylmä? Ovatko jalkani kylmät? Kiertääkö veri kunnolla?
  • Olenko käyttänyt uusia tuotteita? Limakalvoilla? Muualla? (voiteet, öljyt, liukkarit, suihkusaippuat…)
  • Minkälaisia vaatteita olen käyttänyt?
  • Oletko poistanut alapään karvoja? Onko karvasi kasvamassa (sänki)? Onko karvat hyvin pitkät? Hankaavatko ne emätinaukon reunoja?
  • Millainen kierto minulla on ollut? Missä kierron vaiheessa olen? Minkälaisia oireita on ollut?
  • Olenko ollut huonovointinen/sairas? Oksennellut? Yskinyt? Onko minulla joku tulehdus jossakin?
  • Olenko harrastanut seksiä? Olinko kiihottunut? Oliko tiettyjä kivuliaampia asentoja? Rajumpia työntöjä?
  • Olenko laiminlyönyt hoitoa? Jättänyt harjoitteita tekemättä?

Ehkä löydät mahdollisia syitä oireiden pahentumiseen. Vaikuta niihin mahdollisuuksien mukaan. Konkreettisten toimien lisäksi on erittäin hyödyllistä myös tarkastella sitä miten mielesi reagoi tilanteeseen.

Katkaise kipukierre

Kun oireet pahenevat lähdetkö katastrofiajattelun vuoristoradalle?

Kivun fysiologian ymmärtämisen lisäksi, kivun psykologialla on erittäin iso merkitys kivun hallinassa. Kun ymmärrät mitä kipu sinussa aiheuttaa, pystyt vaikuttamaan kipuun kokonaisvaltaisesti. Se miten mielesi reagoi kivun yllättäessä, voi laukaista vaikeasti pysäytettävän kierteen. Varsinkin jos et huomioi reaktioitasi tietoisesti.

Alla oleva kuva esittelee tyypillisen yhdyntäkipuun liittyvän kierteen, mutta mekanismi on sama oireiden pahentuessa muistakin syistä. Eli kipu lisääntyy jostakin syystä, se lisää stressiä ja jännitystä, se aiheuttaa tunnereaktion, joka pahentaa tilannetta entisestään jne. Tai tunnereaktio, ahdistus/stressitilanne lisää lihasjännitystä ja kipua, se lisää ahdistusta, ja ahdistus lisää kipua. Tätä kierteen kyytiin voi tulla missä vaiheessa vaan, ja se voi pyöriä moneen suuntaan.

Mitä siis tehdä, jotta saadaan tämä loputon kierre katki?

Ensimmäinen askel on tiedostaminen. Huomaa mitä mielessäsi tapahtuu. Ole tietoinen ajatuksistasi, tunteistasi, tuntemuksistasi ja toiminnastasi. Niiden huomioiminen voi muuttaa sitä, miten ne vaikuttavat sinuun. Totea tilanne itsellesi, ”Jaahas, tässäpä tunnen ikävää kirvelyä, ja huomaan että sen takia jännitän vatsalihaksia ja lantionpohjaa. Mieleen tulee tuhoisia ajatuksia, kuten se, että kipu vain pahenee ja en voi sille mitään.”

Tiedostamisen ja huomioimisen lisäksi voit muistuttaa itseäsi siitä että, vaikka nyt tilanne on kivuliaampi, se ei jatku loputtomiin. Olet jo ottanut ensimmäisen askeleen itsesi hyväksi. Hyväksyt että nyt tunnet kipua, mutta samalla rauhoitat itseäsi toteamalla itsellesi lempeästi, että se menee kyllä ohi. Teet tietoisen päätöksen päästää irti kierteestä, etkä lietso katastrofiajattelua, joka johtaa vaan tilanteen pahenemiseen. Yhdistä kaikki kivunhallinnan keinot mitkä sinulla ovat käytettävissäsi. Kun yhdistät sekä mielen että kehon tasolla käytettävät keinot, voit aivan varmasti vaikuttaa hyvinvointiisi huomattavasti.

Käytännön keinoja ovat juuri ne mitä olet oppinut käyttämään sinun kipusi hoidossa, ja jotka toimivat juuri sinulla. Muutamia joita jokaisen kannattaa kokeilla, ovat esimerkiksi syvä palleahengitys, aktiivinen rentoutus, erilaiset venytykset, jotka auttavat rentouttamaan ja pidentämään lantionpohjaa. Lisäksi voi kokeilla kylmäpakkausta hermokipuun, puudutusgeeliä, kipulääkkeitä, piikkimattoa, viilentävää aloegeeliä tai muita limakalvojen hoitoon sopivia aineita. Meditointi, mindfulnessharjoitukset, rauhallinen joogaaminen, kävely, lepo. Rauhoittuminen musiikin tai hyvän elokuvan parissa.

Ethän siis lamaannu ahdistuksesta kivun yllättäessä, vaan muista, että sinulla on monia keinoja vaikuttaa.

Keep calm and carry on

Paraneminen lantionalueen kiputiloista, kuten vulvodyniasta, on jatkuvaa vuoristorataa.

Jokainen, jolla on vähänkin kokemusta vulvodynian hoitoprosessista, voi todistaa että se on usein pitkä, hankala ja mutkainen matka. Ei ole olemassa mitään tiettyä pilleriä, leikkausta, tiettyä määrää fysioterapiaa, seksuaaliterapiatapaamisia, ihmevoidetta tai lisäravinnetta, joka parantaa sinut. Se mikä yleensä toimii, on yhdistelmä monien eri alojen asiantuntijuutta ja hoitomenetelmiä.

Tämä tarkoittaa sitä, että on tärkeää löytää itselleen sopiva moniammatillinen ”hoitotiimi”. Tiimi voi koostua esimerkiksi asiantuntevasta lääkäristä, fysioterapeutista, seksuaaliterapeutista, akupunktiohoitajasta jne. Se, keitä jokaisen tiimiin kuluu on yksilöllistä, mutta tärkein henkilö jokaisen sairastuneen tiimissä on kuitenkin hän itse. Se, että on itse aktiivinen hoitonsa suhteen on erittäin tärkeää. Työtä paranemisen eteen tehdään vain osittain hoitovastaanotoilla.  Merkittävä rooli paranemisessa on sillä, mitä tapahtuu päivittäin jokaisen arjessa ja myös korvien välissä. Tarvitaan rutkasti sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä, mutta myös ymmärrystä ja armollisuutta itseä kohtaan.

Usein saattaa tuntua siltä, että paranemisessa otetaan yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Välillä oireet vaan pahenevat. Mikä tahansa voi laukaista sen. Pitkä automatka, liian pitkään istuminen, vääränlaisten housujen käyttö, seksi, matkustaminen, virtsatietulehdus… you name it. Ja joskus oireet pahenevat ilman mitään selittävää tekijää.

Mitä sinussa tapahtuu kun oireet pahenevat? Hyppäätkö mukaan katastrofiajattelun vuoristoradalle? ”Kaikki työ turhaan.”  ”En koskaan parane.” ”Puolisoni jättää minut, kukaan ei koskaan voi rakastaa minua.” ”En koskaan saa lapsia.” ”Kaikki hylkää minut ja kuolen yksin.” ”Minun pitää kokeilla …. [joku uusi hoito/toimenpide/tuote].” ”Äkkiä nettiin hakemaan parannuskeinoa!”

Ajatukset ruokkivat ahdistusta, kunnes olet kunnon paniikissa.  Ahdistus lisää omalta osaltaan kipua, ja kipu lisää ahdistusta, ja sitten ollaan tilanteessa jossa kipu vaan lisääntyy ja ahdistus kasvaa. Vanha kunnon vuoristorata tai oravanpyörä jatkaa pyörimistään. Ympäri ja ympäri, yhä uudestaan.

Kivun paheneminen voi tapahtua ennakoitavissa ja ymmärrettävissä tilanteissa, kuten jos saat tulehduksen (VTI/hiiva), liian rankan liikunnan jälkeen, tai jopa yskän seurauksena. Eikä aina ole mahdollista välttää tällaisia laukaisevia tekijöitä, vaikka tietäisi mitä ne ovat. Esimerkiksi stressi on erittäin tavallinen kipua lisäävä tekijä, jota ei aina voi välttää.

Jos kivun pahentumista ei voi liittää mihinkään selkeään tekijään, syyllinen saattaa olla keskushermosto. Keskushermosto voi aiheuttaa kivun tuntemuksia, myös ilman kudosta vahingoittavia tekijöitä. Kipureaktio voi syntyä olemassaolevan uhan, kuten tulehduksen seurauksena, mutta se voi syntyä myös ilman mitään syytä, koska aivot muistavat miltä tulehdus tuntui.

Paniikinomainen suhtautuminen oireiden pahentumiseen voi lisätä kipua ja ärsyttää hermostoa edelleen. Rauhallinen ja luottavainen suhtautuminen auttaa siis kivun suhteen. ”Mahdotonta!” saatat sanoa. Itsensä vakuuttaminen siitä että kiputilanteen paheneminen on väliaikaista on ensimmäinen askel tilanteen rauhoittamiseen ja mielenrauhaan. Yritä hengittää syvään ja rauhallisesti pallean kautta sisään ja ulos. Sitten voit sanoa itsellesi ” Tämä on pahenemisvaihe/kipu on nyt voimakasta, mutta se menee ohi.”

Et siis kiellä että kipu on pahentunut, mutta et myöskään tee siitä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ja maalaile katastrofi-skenaarioita. Yrität nähdä tilanteen neutraalimmin ja realistisemmin. Kun sanoitat tilannetta, vähennät samalla sen voimaa vaikuttaa sinuun suoraan tunteiden kautta. Kipu aiheuttaa usein automaattisen tunnereaktion, mutta jos sen voi nimetä ja sitä voi tarkastella järkevämmin (mitä sille voi tehdä, mikä on aikaisemmin auttanut, kuinka kauan se yleensä on kestänyt, jne) saamme enemmän vaihtoehtoja siihen miten reagoimme.

Mitä siis tehdä, kun kipu yllättää? Hengitä. Sanoita tilanne itsellesi. Pohdi mikä on auttanut aikaisemmin. Mitä keinoja sinulla on käytössäsi? Yleispätevää ohjetta ei ole. Jollekulle auttaa kylmäpakkaus, jollekulle lämpö, ehkä kipulääkkeet, puudutusgeeli, piikkimatto, lihasten rentouttaminen, lämmin suolakylpy, venyttely, hieronta, tietyt asennot, liikunta tai lepääminen… Ensiavun lisäksi kaikki hyötyvät rauhasta ja levosta, stressin välttämisestä, vaatimustason alentamisesta, myötätunnosta, itsensä hellimisestä, lempeistä halauksista, eläinten silittelystä, ravitsevasta ja hyvästä ruuasta, hyvästä musiikista.