Tunnetko lantionpohjalihakset?

Lantion alueen kiputilojen, kuten vulvodynian, terminologiaa ja diagnosointikriteerejä tarkistettiin International Society for the Study of Vulvovaginal Diseases (ISSVD) järjestämässä erityiskokouksessa vuonna 2015. Yksi johtopäätöksistä oli ”vulvodynia ei ole tietty sairaus, vaan kokoelma useisiin (joskus päällekkäisiin) sairausprosesseihin liitettäviä oireita, jota voidaan parhaiten hoitaa yksilöllisesti valituin eri hoitokeinoin”.  Jokainen vulvodyniatapaus on yksilöllinen ja erilainen, mutta eräs yhteinen tekijä vulvodyniasta kärsivillä naisilla aiheuttaa kipua ja toiminnallisia rajoituksia: lantionpohjan lihasten häiriöt.

Jopa 85 %:lla henkilöistä, joilla on kipua lantion alueella, on myös kipuun liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriötä. Vulvodyniasta kärsivillä naisilla on usein lantionpohjan lihasten epävakautta lepotilassa, heikko lihasten palautuminen supistuksen jälkeen, kohonnut lihasten lepotonus, heikentynyt kyky jännittää lihasta tai aktivoida lihasta nopeassa tahdissa. Naiset tiedostavat usein oman lantionpohjansa heikosti ja heillä voi olla vaikeuksia lihasten tahdonalaisessa rentouttamisessa.

Lihasten jännitystila voi aiheuttaa ja/tai ylläpitää yhdyntäkipua ja muita ärsytys- ja kipuoireita. Välillä voi olla vaikea arvioida onko kyseessä syy vai seuraus. Onko kipu aiheuttanut toimintahäiriötä lihaksissa, vai onko lihasten toimintahäiriö ollut ensin? Kuitenkin selkeä syy-seuraussuhde on havaittavissa siinä, että kipu lisää lihasten jännitystä, ja jännitys puolestaan lisää kipua. Esimerkiksi kivulias yhdyntäyritys tai liikkumiseen, paikallaan istumiseen tai tiettyjen vaatteiden käyttämiseen liittyvä ärsytys ja kipu aiheuttaa lihasten jännittymistä, lantionpohjan yrittäessä suojautua kipua vastaan, eli seurauksena on ikävä oravanpyörä, joka voi olla vaikea pysäyttää.

Tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriön taustalla olevia (mahdollisia) syitä:

  • Kohonnut lihasten lepotonus, joka on aiheutunut suojaavana reaktiona eri syistä johtuvaan kipuun (neuropaattinen, tulehduksellinen jne.)
  • Kohonnut lihasten lepotonus yleisesti (geneettinen taipumus)
  • Tahdonalainen tai/ja alitajuinen lantionpohjan jännittäminen reaktiona kipuun tai stressiin
  • Biomekaaniset tekijät (lonkkakuopan ruston repeämät, SI-nivelen toimintahäiriö, motoriset koordinaatio-ongelmat, toistuva rasittaminen, krooninen ummetus, ponnistamiseen ja synnytykseen liittyvät vauriot)
  • Sisäelimiin liittyvät somaattiset tekijät (gynekologiset sairaudet, IBS, emättimen tai virtsateiden tulehdukset)
  • Ääreishermoston tulehdus
  • Keskushermoston yliaktiivisuus/yliherkkyys

Yliaktiivisiin lantionpohjalihaksiin liittyviä tyypillisiä oireita:

  • Virtsateihin liittyvät oireet:  virtsaamispakko, virtsankarkailu, tiheävirtsaisuus, rakon tyhjentämiseen liittyvät ongelmat, ärsytysoireet, kipu
  • Suolistoon liittyvät oireet: ummetus, ulostamisvaikeus, kipu, muut toiminnalliset ongelmat
  • Dyspareunia: yhdyntäkivut
  • Kipua istuessa
  • Vulvan, välilihan, peräaukon ja/tai klitoriksen kutina, kipu (polttavat, pistävät, viiltävät tuntemukset)
  • Kyvyttömyys saada orgasmia tai kivulias orgasmi
  • Yliherkkyys tietyille vaatteille ja liikuntaan liittyvät ärsytys/kipuoireet

Lantion kiputiloihin liittyy siis usein virtsaamis- ja ulostamistoimintojen häiriöitä. Virtsarakon sulkevien lihasten kohonnut perustonus aiheuttaa yliaktiiviseen rakkoon liitettäviä oireita ja kipuja. Hypertoniset lantionpohjan lihakset ovat osaltaan vaikuttamassa esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymässä (IBS eli irritable bowel syndrome) tai muihin virtsaamiseen ja ulostamiseen liittyvissä ongelmissa, jotka ovat tavallisia vulvodyniasta kärsivillä.Vulvodyniaan liittyvä kipu saattaa säteillä laajalle alueelle häpyluun, häpyhuulien, virtsaputken, peräaukon ja välilihan alueelle. Lantion alueen kipu voi säteillä myös alavatsaan tai selkärankaan lantionpohjan rakenteita hermottavien segmenttien alueille.

Kunnossa olevat jäntevät ja joustavat lantionpohjan lihakset vaikuttavat oleellisesti seksuaaliseen nautintoon, sillä suurin osa emättimen kautta välittyvistä mielihyvän tunteista aistitaan lihasten ja faskioiden syvätunnon välityksellä. Lantionpohjan toimintahäiriöön liittyy yliaktiiviset lantionpohjalihakset ja joustamattomat lihaskalvot, mikä vaikuttaa monin eri tavoin myös seksuaaliseen tyytyväisyyteen.

Orgasmiin liittyvät kivut ja vaikeudet voivat johtua lihasten toiminnan häiriintymisestä. Normaalisti kiihottumisen aikana tapahtuu lihasten tahdonalaista jännittämistä joka lisää verentungosta, kostumista ja tunneherkkyyttä emättimessä ja lantionpohjan lihaksissa. Orgasmissa tapahtuu tahdosta riippumatonta supistelua, jonka seurauksena verentungos lantionpohjassa ensin vähenee ja sitten vähitellen katoaa lihasten rentoutuessa. Jos lihakset ovat jatkuvasti yliaktiiviset, tätä verentungoksen muodostumista ja katoamista ei pääse tapahtumaan. Seurauksena voi olla kipuja ja vaikeuksia sekä kiihottumisessa että orgasmin saamisessa. Naisilla, joiden lantionpohjan lihakset toimivat yliaktiivisesti, orgasmi voi olla kivulias ja epämukavat tuntemukset voivat jatkua pitkäänkin orgasmin jälkeen.

Lantionpohjan anatomiaa

Lantionpohjan lihakset toimivat vatsaontelon pohjana samalla tukien ja kannatellen lantion elimiä, virtsarakkoa ja -putkea, kohtua, emätintä sekä peräsuolta. Lihaksia tarvitaan normaalin ulostamisen, virtsaamisen, pidätyskyvyn, yhdynnän ja synnytyksen yhteydessä sekä antamaan vartalolle tarvittavaa tukea ja liikkuvuutta. Lantionpohjan lihasten ja sidekudosten läpi kulkevat naisilla virtsaputki, emätin ja peräsuoli. Kuten kaikkia luustolihaksia myös näitä lihaksia ympäröi sidekudoksinen faskia.

Lantionpohjan lihakset jaetaan kahteen lihaskerrokseen, pinnalliseen ja syvään. Pinnalliset lihakset tunnetaan myös lantion ala-pohjana (diaphragma urogenitale) Niihin kuuluvat Bulbospongiosus, Ischiocavernosus, ja Transversus Perineum lihakset ja virtsaputken sekä peräaukon sulkijalihakset. Nämä lihakset liitetään yleisesti vulvan kipusyndroomiin.

Syvempi kerros, eli lantion välipohja (diaphragma pelvis) koostuu Levator Ani lihasryhmästä (peräaukon kohottajalihas) ja Coccygeus lihaksesta (pieni häntälihas). Paksuimmillaan nämä kaksi lihaskerrosta ovat emättimen ja peräaukon välissä välilihassa (perineum). Lisäksi Obturator Internus- ja Piriformis lihaksilla on tärkeä rooli lantionpohjan toiminnassa. Lantionpohjan lihaksilla on erityinen toimintamekanisminsa, eikä lantionpohja ole koskaan täysin rentona, mikä auttaa pidätyskyvyn ylläpitämisessä mutta jolla on vaikutusta myös toimintahäiriön syntyyn ja hoitoon. Pelkästään Levator ani- lihaksen voimakas supistuminen voi sulkea emättimen, ja tehdä yhdynnästä mahdottoman (vaginismi).

Lantionpohjalihaksia hermottaa sakraalihermon juuret, häpyhermo, ja levator ani-hermo. Häpyhermo on tärkein vulvan alueen hermoista. Sen haarat hermottavat emättimen eteistä, osaa emättimestä, osaa virtsaputkesta ja peräsuolesta, peräaukon sulkijaa, välilihan aluetta ja emättimen limakalvoja. Se on ainutlaatuinen, toiminnaltaan monimuotoinen hermo, sisältäen sekä autonomisia hermosyitä, että tuntoon ja toimintaan liittyviä  komponentteja.

Seuraavassa artikkelissa pohditaan mitä voit itse tehdä lisätäksesi lantion alueen tuntemusta ja hallintaa. Ja mitä keinoja sinulla on hoitaaksesi lantionpohjaa parhaalla mahdollisella tavalla kotona ja arjessa, sen lisäksi että hakeudut lantion alueeseen erikoistuneen fysioterapeutin luo mahdollisimman pian.

Lähteet ja lisälukemista:

Fysioterapeuttiopiskelijoiden lopputyö

Pelvic Health & Rehab Center Blogi

Pelvic pain explained. What everyone needs to know: Stephanie A. Prendergast & Elizabeth H. Rummer.

0

Kommenttaja vielä odotellaan.

Kommentoi & osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *