Vulvodynia – mitä se oikein on?

Mitä vulvodynia oikeasti on? Onko se oire, sairaus tai oireyhtymä? Termi ”Vulvodynia” tarkoittaa yksinkertaisesti vain kipua vulvassa. Se on oire. Diagnoosina se ei kerro paljonkaan. Lantion alueen kipudiagnoosit kuvaavat usein sitä missä ja milloin kipua esiintyy, mutta eivät sitä miten ongelma kehittyi, mikä sitä aiheuttaa ja miten sitä pitäisi hoitaa.

Vuonna 2003 International Society for the Study of Vulvovaginal Diseases (ISSVD) sopi vulvodynian määritelmäksi ”krooninen vulvan epämukavuus, jota parhaiten luonnehtii polttava kipu vailla näkyviä löydöksiä ja jonka syynä ei ole mitään tunnettua neurologista häiriötä”.  Todettiin myös että ”Potilaat voidaan jaotella kivun anatomisen esiintymisalueen perusteella (esim. yleistynyt vulvodynia, hemivulvodynia, clitorodynia) ja myös sen perusteella onko kipu provosoitua tai provosoimatonta”. Krooninen tarkoitti yli 6 kuukauden kestoa.

Kuulostaa ihan kamalalle, eikö vain? Pelottavalle ja epämääräiselle. Jos olet juuri saanut diagnoosin ja luet netistä tällaisia määritelmiä saatat helposti ahdistua. ”Krooninen – eli tuomio loppuelämäksi!” ”vailla näkyviä löydöksiä – eli kipu on korvien välissä, eikä ”oikeaa” kipua?!”

Tämä määritelmä on jo aikansa elänyt. Tänä päivänä voidaan todeta, että taustalla on löydettäviä syitä, näkyviä löydöksiä on olemassa, ja vulvan kivuista kärsivillä on mahdollisuus parantua. Kolmessatoista vuodessa on saatu lisää tietoa ja pikkuhiljaa vulvodynian taustalla olevia mekanismeja voidaan nähdä selvemmin.

Vuonna 2015 sovittiin uudesta vulvodynian määritelmästä. ”Vulvan kipu joka on kestänyt ainakin 3 kuukautta, ilman selkeää identifioitavissa olevaa syytä, johon sattaa liittyä tiettyjä tekijöitä”. ”Ei tätäkään kannata juhlia, eipä kovin lohdulliselta ja selkeältä kuulosta”, saatat ajatella. Totta, viralliset määritelmät voivat olla hankalia ja epämääräisiä.

Vulvan kipua jaotellaan kahteen ryhmään sen perusteella onko sen taustalla löydettävissä selittäviä syitä. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu kiputilat joiden taustalta löytyy selkeitä syitä. Nämä syyt ovat jaoteltu seitsemään alaluokkaan:

A. Vulvan kipu jonka taustalla on:

  • Infektiot (esim. toistuva hiiva, herpes)
  • Tulehdukselliset tekijät (esim. lichen sclerosus, lichen planus)
  • Neoplastiset tekijät (kasvaimiin liityvät)
  • Neurologiset tekijät (esim. post-herpeettinen neuralgia, hermopinne tai vamma, neurooma)
  • Traumat (esim. naisen sukupuolielinten silpominen, synnytykseen liittyvät vammat)
  • Iatrogeeniset tekijät (hoidosta johtuva, esim. kirurgiset toimenpiteet, kemoterapia, sädehoito)
  • Hormonaaliset tekijät (esim. menopaussiin liittyvä atrofia, synnytykseen ja imetykseen liittyvät muutokset limakalvoissa)

B. Toiseen luokkaan kuuluu sitten vulvodyniaksi määriteltävät kiputilat eli kipu ilman selkeää identifioitavissa olevaa syytä. Vulvodyniaa voidaan jaotella esiintymisalueen, kivun, oireiden alkamisajankohdan ja kivun esiintyvyyden perusteella:

  • Paikalliseen vulvodyniaan (esim. vestibulodynia, clitorodynia), yleistyneeseen vulvodyniaan tai sekamuotoiseen vulvodyniaan
  • Provosoituun vulvodyniaan (työntyminen, kontakti provosoi kivun), spontaaniin (ei selkeää aiheuttajaa) tai sekamuotoon
  • Puhkeamisajankohdan mukaan primaariseksi tai sekundääriseksi 
  • Oireiden esiintyvyyden mukaan (ajoittainen, jatkuva, muuttumaton, välitön, viivästynyt)

Tutkimuksen mukaan vulvodynian taustalla olevia syitä ei voida todistaa aukottomasti (jos voitaisiin, vulvodynia ei olisi enää luokassa B vaan luokassa A). Sen verran tiedetään, että siihen voidaan liittää seuraavia tekijöitä.

  • Neuroproliferaatio (hermopäätteiden lisääntyminen)
  • Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät häiriöt (lantionpohja -, lantion alueen lihaksisto)
  • Psykososiaaliset tekijät
  • Geneettiset tekijät
  • Hormonaaliset tekijät
  • Neurologiset tekijät
  • Ääreishermostolliset tekijät
  • Keskushermostolliset tekijät
  • Oheissairaudet (useiden kipuoireyhtymien esiintyvyys samanaikaisesti)

Vulvodynia ei ehkä olekaan mikään itsenäinen kokonaisuus, vaan monista erilaisista taustalla olevista tekijöistä aiheutuva tila. Kun vulvodyniaa tarkastellaan laajasti ja yksilöllisesti, voidaan löytää jokaisen diagnoosin takaa niitä tekijöitä, jotka ovat olleet vaikuttamassa tilan syntyyn. Hoito tulisi valita jokaisen tilanteen mukaan, huomioiden mahdolliset taustalla olevat tekijät yksilöllisesti.  Yhtenäinen hoito kaikille diagnoosin saaneille ei ole toimivaa. Kun tarkastelemme tätä listaa vulvodyniaan liittyvistä tekijöistä, huomaa selkeästi sen että monialainen asiantuntijuus ja erilaisten hoitomentelmien yhdistäminen saattaa olla tarpeellista.

Ole itse aktiivinen oman hoitosi suunnittelussa. Sinä olet se joka tunnet parhaiten tilanteesi, kehosi ja historiasi. Pohdi ja spekuloi. Ole ennakkoluuloton. Älä keskity pelkästään oireeseen, kipuun. Näe tilanteesi laajempana kokonaisuutena. Älä anna sumun hämätä sinua, vaan keskity auringon pilkahduksiin, jotka tuovat valoa tilanteeseen. Tästä on mahdollista selviytyä!

 

0

Kommenttaja vielä odotellaan.

Kommentoi & osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *